Japanin kielen käsittely erilaisilla tietokoneilla - kokemuksia vuosilta 1985-2014 ja ohjeita vuodelle 2015

Esko Aho 3.2.2015

NEC 98:n ylivalta ennen vuotta 1995

Japanissa 1990-luvulla usein käyneet kummastelivat sitä, miten tietokoneliikkeissä vielä vuonna 1995 oli tarjolla niin paljon toistensa kanssa yhteensopimattomia laitteita ja ohjelmia. Meillä tavanomaisten Macintoshien ja IBM-yhteensopivien mikrojen lisäksi Japanissa myytiin paljon isoja ja pieniä tekstinkäsittelylaitteita (waapro, word processor) sekä IBM-maailman kanssa yhteensopimattomia mikroja, etenkin NEC:n 98-sarjaa, jolla oli ylivoimainen osuus Japanin mikrotietokonekannasta. Tämän vuoksi myös valtaosa DOS-ohjelmatarjonnasta oli kirjoitettu NEC:n koneille. Sen jälkeen tilanne alkoi kuitenkin muuttua avoimempaan suuntaan.

Hitachi WordPal 30 - tekstinkäsittelymikro

Kun hankin ensimmäisen japania kirjoittavan tietokoneeni vuonna 1985, se oli ammattikäyttöön tarkoitettu japanin kielen tekstinkäsittelijä Hitachi WordPal 30, jonka Suomen Hitachi toi erikoispyynnöstä maahan. Koneessa oli kaksi 1,2 Mt lerppuasemaa, monipuolinen ja luja erikoisnäppäimistö, tarkka 14" näyttö (näyttöfontit 24 x 24 pistettä, 25 riviä x 41 merkkiä) ja valtavan suuri 24-neulainen matriisikirjoitin. Laite ja sen ominaisuudet tuntuivat ylivoimaisilta verrattuina IBM-PC-mikroihin, joiden suttuinen näyttö ja 9-neulainen matriisikirjoitin olivat kuin toiselta planeetalta. Pian kuitenkin huomasin, että olin erinomaisen laitteeni vanki. Sille oli tarjolla tasan kolme ohjelmaa: japanin kielen tekstinkäsittely, englannin kielen tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta. Skandimerkit piti itse tallentaa erikoismerkkeinä - se tosin kävi helposti - ja modeemiyhteyksiä ei voinut saada.

OKI if 800 M60H - yleiskäyttöinen MS-DOS-mikro

Seuraava askel avoimeen suuntaan oli Suomesta löytynyt oikea japanilainen PC: vähän käytetty OKI if 800 M60H, jossa oli tarkka 14" värinäyttö, 10 Mt kovalevy, käyttöjärjestelmänä Okin MS-DOS 2.11 ja ohjelmia tarjolla jo melkoinen valikoima. Kirjoitin oli Okin 24-neulainen kanjimatriisikirjoitin. Tähän koneeseen hankin pari tietoliikenneohjelmaa ja tekstinkäsittelyohjelman WordStar 2000 J (TwinStar). Tämä oli jo huima parannus, mutta yhteensopivuutta läntisten ohjelmien kanssa ei ollut ja skandimerkit puuttuivat yhä niin näppäimistöstä kuin näytöstäkin.

Toshiba DynaBook - kannettava mikro

Sitten vuonna 1990 hankin Japanista kaksikielisen systeemin: Toshiban kannettavan DynaBook 286 J-3100GS:n, jossa oli 20 Mt kovalevyllä kaksi käyttöjärjestelmää: japaninkielinen MS-DOS 3.1 ja englanninkielinen MS-DOS 3.3. Kirjoittimeksi hankin Toshiban 24-neulaisen matriisikirjoittimen Dual Mode Printer 3. Näin pääsin käyttämään samalla koneella sekä japanilaisia että länsimaisia ohjelmia, mm. japanilaista DynaWord-tekstinkäsittelyohjelmaa, suomenkielistä Solmis-tietoliikenneohjelmaa sekä englanninkielisiä PC-Tools- ja MS-Works-ohjelmia. Kuitenkin japanilaisten ohjelmien valikoima oli edelleen pieni (ohjelmien tuli olla sovitettuja Toshiban DOS:ille) ja skandimerkit toimivat kömpelösti.

Toshiba oli seuraavakin valintani vuonna 1992: kannettava DynaBook V486E, jossa oli 20 MHz 486-prosessori, 8 Mt keskusmuistia, irrotettava kovalevy (40-340 Mt), käyttöjärjestelmänä Toshiban kaksikielinen Nichi-Ei DOS 5.0, hiiriliitäntä ja mustavalkoinen VGA-nestekidenäyttö.

Windows 3.1 - kaksikielinen yleismikro

Vuonna 1993 hankin Suomesta englanninkielisen Windows 3.1:n ja sain sen toimimaan Toshiban DOS-käyttöjärjestelmän päällä. Sitten oli vuorossa toinen kovalevy ja Toshiballe sovitettu japaninkielinen Windows 3.1, joka sekin toimii loistavasti. Bingo!

Nyt minulla lopultakin oli todellinen kaksikielinen järjestelmä: kaksi irrotettavaa 250 Mt kovalevyä, joista toisessa englanninkielinen ja toisessa japaninkielinen Windows 3.1. Molemmissa oli kirjoittimena HP LaserJet 4 (muisti 14 Mt), jonka suomenkielinen ajuri toimi erinomaisesti myös japanilaisella puolella. Kirjoittimessa ei ollut japanin kielen fontteja, mutta Windows tulosti ne grafiikkana. Näppämistössä taas ei ollut skandimerkkejä, mutta niiden syöttö länsimaisessa Windowsissa ei ollut kovin suuri ongelma: ALT-näppäinyhdistelmät toimivat.

Ohjelmia oli tarjolla lähes rajattomasti, koska japaninkielinen Windows 3.1 loi Japaniinkin ensimmäisen kerran kaikissa PC-mikroissa toimivan yhteisen pohjan, jolle kaikki ohjelmistotalot halusivat tarjota omia ohjelmiaan. Siten japaniksi oli tarjolla mm. MS-Word, WordPerfect, AmiPro ja monet muut amerikkalaiset Windows-suosikit.

MS-DOS/V tai PC-DOS/V - kaksikielinen länsimainen mikro

Tämä ratkaisu oli vuonna 1995 yleistettävissä niin, että tavalliseen länsimaiseen PC-mikroon voitiin asentaa kaksikielinen japanilainen MS-DOS/V 6.2 tai IBM PC-DOS/V 7.0 ja niiden päälle eri partitioihin sekä japaninkielinen että länsimainen - esimerkiksi suomenkielinen - Windows 3.1. Pieni kauneusvirhe on se, että Win 3.1J tunnistaa vain kaksi koodisivua ja näppäimistöä: japanilaisen ja amerikkalaisen. Siten suomalaisen tai muun eurooppalaisen näppäimistön käyttö on hankalaa, koska ne poikkeavat melko paljon jopa amerikkalaisesta. Jos haluaa käyttää vain japanilaisia Win 3.1-ohjelmia, kannattaa tähän laiteympäristöön hankkia japanilainen OADG 106-näppäimistö ja unohtaa skandimerkit.

Windows NT - globaali Unicode-merkkivalikoima

Seuraava käyttöjärjestelmälöytöni vuonna 1995 oli Windows NT Workstation 3.5JP, joka ratkaisi melko monta ongelmaa: se tunnisti ja hyväksyi kaikki länsieurooppalaiset koodisivut ja näppäimistöt, sisälsi valmiit ajurit mm. suurille SCSI-kovalevyille, CD-ROM-asemille ja monipuoliselle valikoimalle länsimaisia kirjoittimia ja näytönohjaimia. Se pystyi ajamaan paitsi japanilaisia Win 3.1-ohjelmia, myös tulevia japaninkielisiä Win NT- ja Win 95-ohjelmia. Merkkivalikoima ei ollut ASCII eikä japanilainen JIS, vaan globaali Unicode, joka sisälsi myös esimerkiksi kiinan ja korean kielten merkit. MS-Windows NT Workstation 3.5 oli myöhemmin saatavana myös kiinaksi ja koreaksi.

Oma ratkaisuni vuonna 1995 oli seuraava: Suomesta hankittu Compaq Deskpro XL 575, jossa oli kaksi näppäimistöä (suomalainen, kaiuttimella varustettu Vocalyst ja japanilainen OADG 106), CD-ROM-asema (Toshiba 3501B) ja kaksi 1 Gt kovalevyä. Ensimmäisessä kovalevyssä (C) oli Windows NT Workstation 3.5JP ja toisessa (D) Windows NT Workstation 3.51UK. Molemmat käyttöjärjestelmät tunnistivat toisensa ja toistensa tiedostot ja konetta käynnistettäessä saattoi valita, kumpi käyttöjärjestelmä aktivoituu. Kirjoitin oli edelleen HP LaserJet 4, joka nyt toimi entistä vakaammin - käyttöjärjestelmän ja prosessorin ansiosta. Näyttö oli Nokian 17" Multigraph 447X. Myöhemmin päivitin vielä molemmat Windowsit uudempaan versioon (Windows NT Workstation 4.0 UK/JP).

Windows 2000 (vuodesta 2000)

Vuonna 2000 hankin Dell Optiplex GX200:n, jossa on 800 MHz Pentium III-prosessori, 256 Mt RDRAM-muistia, kaksi 30 Gt kiintolevyä ja kirjoittava CD-ROM-asema.  Ensimmäisellä kiintolevyllä oli valmiina englanninkielinen Windows 2000UK ja toiselle asensin japaninkielisen Windows 2000JP:n. Rinnakkaiskäyttö toimi kuten Windows NT:ssä, mutta koska ylläpito oli pitkän päälle hankalaa, jätin uusimman suursiivouksen yhteydessä japaninkielisen käyttöjärjestelmän kokonaan pois. Käyttöjärjestelmäni oli vuonna 2007 pelkästään englanninkielinen Windows 2000 ja näppäimistö tavallinen suomenkielinen langallinen PC-näppäimistö. Syöttömoodeja (input locales) olin aktivoinut kolme: suomi, japani ja UK-englanti. Siirtyminen niiden välillä toimi mm. ATL+SHIFT- näppäinyhdistelmällä. Ohjelmat olivat pääasiassa englanninkielisiä (mm. MS-Office 2000 Small Business Edition, MS-FrontPage 2003). Kirjoitin oli edelleen HP LaserJet 4, mutta monitoriksi vaihtui syksyllä 2003 litteä 17-tuumainen Eizo FlexScan L557. Internet-yhteys oli Elisa Internetin ADSL 2M/512KB. Suurin ongelma tässä koneessa oli muistin vähyys - sen harvinaista rambus-muistia ei enää myyty uutena ja käytetyistäkin muisteista pyydettiin kohtuuttomia hintoja.

Windows Vista (vuodesta 2007)

Kesäkuussa 2007 hankin uusimman koneeni, HP Pavilion m8046sc:n. Prosessori on AMD Athlon 64X2 4800+, keskusmuistia on 4 Gt (DDR2, 533 MHz), kiintolevyjä 2 x 320 Gt, kirjoittava DVD-asema, muistikorttien lukija, digitv-viritin (DB-T) ja runsaasti erilaisia liitäntöjä. Käyttöjärjestelmä oli englanninkielinen Windows Vista Home Premium. Toimisto-ohjelmina koneessa olivat englanninkieliset MS-Office 2007 Standard, MS-Expression Web ja Adobe Photoshop Elements 5.0. Lisäksi hankin tammikuussa 2008 sisäisen, helposti irrotettavan 500 Gt kiintolevyn (HP Personal Media Drive) ja MS-Office Multilanguage Packin, joka sisältää erilaisia työkaluja 37 kielelle, joista otin käyttöön mm. suomen, ruotsin ja japanin oikolukuohjelmat sekä japanin kielen IME-syöttöohjelman. Englannin kielen oikoluku on jo valmiina Office-peruspaketissa. Näyttö on edelleen Eizo FlexScan L557, mutta modeemiksi vaihtui ZyXEL P660 HW-D1 (ADSL 2+). Nettiyhteys oli Saunalahden 24M/1M Full Rate.

Windows 7 (lokakuusta 2010)

Lokakuussa 2009 hankin Windows Vistan rinnalle toiseksi käyttöjärjestelmäksi samaan koneeseen englanninkielisen Windows 7 Home Premiumin ja kokeilin sitä noin vuoden. Aluksi vanhoille oheislaitteille (tulostin, skanneri) ei ollut ajureita, mutta kun ne löytyivät, hylkäsin tahmaiseksi käyneen Windows Vistan kokonaan ja asensin lokakuussa 2010 Windows 7:n ainoaksi käyttöjärjestelmäksi. Nyt kaikki toimi nopeammin ja vakaammin kuin koskaan aiemmin. Kesällä 2014 vaihdoin koneen uuteen, mutta käyttöjärjestelmä on edelleen Windows 7.

Suosituksia uuden tietokoneen hankkijalle helmikuussa 2015

Jos aiot hankkia uuden tietokoneen japanin kielen käsittelyä varten, suosittelen seuraavia vaihtoehtoja:

(1) Japaninkieliselle käyttäjälle: Japanista hankittu notebook-PC, esimerkiksi Fujitsu Lifebook, Toshiba DynaBook tai Sony Vaio, käyttöjärjestelmänä japaninkielinen Windows 8.1. Koneen mukana saa yleensä myös japaninkielisen MS-Office-peruspaketin ja japaninkieliset käyttöohjeet. Hyviä ostospaikkoja löytyy mm. Tokion Akihabarasta, Yurakuchosta, Shinjukusta ja Ikebukurosta sekä isompien kaupunkien rautatieasemien läheltä (Yokohama, Nagoya, Kioto, Osakan Umeda ja Namba, Okayama, Fukuokan Hakata ja Tenjin). Nettikauppoja on mm. Yodobashi Cameralla ja Bic Cameralla. Parhaan ja nopeimman palvelun, halvimmat hinnat ja laajimman valikoiman tarjoavat Yodobashin suuret Multimedia-myymälät mm. Tokion Akihabarassa, Osakan Umedassa ja Fukuokan Hakatassa. Hinnoissa Yodobashi ja Bic Camera ovat ällistyttävän lähellä toisiaan, mutta bonuspisteiden prosentit vaihtelevat. Jos on aikaa, kannattaa verrata tuotteita ja niiden hintoja arkipäivinä ja tulla ostoksille viikonloppuna, jolloin hinnat ovat alimmillaan ja asiakaskorteilla (Point Cards) saatavat bonuspisteet korkeimmillaan. Bonuksia voi käyttää ostoksiin vaikka samana päivänä. Hyviä ostoksia voi tehdä myös silloin, kun uudet mallit tulevat markkinoille (kolme tai neljä kertaa vuodessa) ja "vanhat" (kolme kuukautta vanhat) mallit myydään todella halvalla pois. Silloin kannattaa verrata myös pienten kauppojen tarjouksia. Katso myös alla oleva kohta (3).

(2) Kaksikieliseen perheeseen tai suomenkieliselle käyttäjälle: kannettava tai pöytämallinen mikrotietokone, käyttöjärjestelmänä suomen- tai englanninkielinen Windows 7 tai 8.1. Näppäimistöksi riittää tavallinen suomenkielinen näppäimistö.

(3) Tyylikästä ja helppokäyttöistä tietokonetta etsivälle uusi Apple MacBook Pro. Hintaa on enemmän kuin Windows-tietokoneilla, mutta koko käyttöjärjestelmä on helppo muuttaa toimivaksi japaniksi (tai millä tahansa muulla kielellä), vaikka kone olisi ostettu Suomesta. Macin käyttö on helppo oppia, vaikka olisi ikänsä käyttänyt Windowsia. Sitä ei voi eikä tarvitse viritellä yhtä paljon kuin Windowsia.

(4) Langattomaan nettisurfaukseen ja sähköpostiin iPad. Se toimii suoraan sekä suomeksi että japaniksi ilman mitään virittelyjä. Myös koko käyttöjärjestelmä on helppo muuttaa toimimaan japaniksi. Sama pätee iPhone-matkapuhelimeen, mutta ruutu on pienempi.

Kaikissa tapauksissa suosittelen Internet-yhteydeksi nopeata laajakaistayhteyttä (esimerkiksi Elisa-Saunalahden laajakaista) ja sen suojaksi ehdottomasti operaattorin tarjoamaa tai itse hankittua virustorjunta- ja palomuuriohjelmaa, esimerkiksi F-Secure Internet Security, joka sisältää virustorjunnan, palomuurin, vakoiluohjelmien poiston, roskapostin hallinnan ja lapsilukon, tai Norton Internet Security. MacBook Pro ei tarvitse virustorjuntaohjelmaa - ainakaan vielä. Kätevä vaihtoehto varsinkin maaseudulla on matkapuhelimeen liitetty Saunalahden mobiililaajakaista, jonka avulla matkapuhelinta voi käyttää pöytäkoneen modeemina (ns. tethering).

Japanin kielen fontit

Japanin kieltä kirjoitetaan tietokoneilla (ja yleensä painotuotteissa) pääasiassa kahdella tekstityypillä, sivellinkirjoitusta muistuttavalla Mincho-fontilla ja tasapaksulla Gothic-fontilla. Molemmista on olemassa tasavälisiä ja suhteutettuja, laihoja ja lihavia variantteja. Otsikoissa, mainoksissa ja lentolehtisissä käytetään monia muitakin fontteja. Esimerkkejä tavallisimmista on tässä pdf-tiedostona. PC-koneisiin tarjoaa fonttikokoelmia mm. Fujitsu. Ammattikäytössä tarvittavien fonttien tekijöitä ovat mm. Shaken ja Morisawa.

Päivitetty viimeksi 3.2.2015